Suunnistuskokemuksia IV: Rogaining

Rogaining on tavallisesta kilpasuunnistuksesta poikkeava laji, jossa ajan sijaan kilpaillaan pisteistä. Rajatussa ajassa tulee kerätä mahdollisimman paljon pisteitä. Kartalla on paljon rasteja, joiden pistemäärät vaihtelevat niiden vaativuuden mukaan. Myös yösuunnistus tulee osata, sillä usein osa kisasta käydään auringonlaskun jälkeen.

Aika suoritukseen on rajattu, tavallisesti 8 tai 24 tuntia. Ajan ylityksestä tulee sakkopisteitä. Yleensä rasteja riittää sen verran, että edes voittaja ei läheskään aina ehdi käydä kaikilla rasteilla. Suurimman pistemäärän saanut voittaa. Keston puolesta voidaan puhua ultrailusta. Tavallisesti rogaining on joukkuekilpailu (2-4 hlö), mutta myös yksilösarjoja on tarjolla.

Olen osallistutunut rogainingiin useita kertoja, joista monet ovat muistorikkaita. Esimerkiksi Suomessa olen pari kertaa juossut 8 tuntia noin 30 asteen pakkasessa: hyytävä kokemus, mutta ei mahdoton.

Ensimmäinen lajikokemus jää kuitenkin aina mieleen, joten palataan Viroon 2000 -luvun alkupuolelle. Tarkka kilpailupaikka on unohtunut, mutta se sijaitsi Tallinnasta itään noin tunnin ajomatkan päässä. Kesto 8 tuntia. Maasto oli tuolle seudulle tyypillistä: hietakangasta ja suota, sekä kovin vähäpiirteistä. Nopeaa juosta, mutta kompassisuunnalla suunnistamisen hallinta on tarpeen.

Rogainingissa tärkeintä ei ole kuitenkaan vain nopeus. Toinen elementti on strategia. Miten saan omalla kunnollani ja taidoillani suunnistettua reitin, jolta tulee parhaat pisteet. Matemaattisesti vaihtoehtoja rastien hakemiseen eri reitein on lukemattomia. Hyviä vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän. Tuo osa-alue ei silloin ensikertalaisena ollut vielä tiimissämme aivan sisäistetty.

Aloitimme rivakasti. Maratonin verran (metsässä) taittui neljään tuntiin. Tämän jälkeen maasto muuttui soisemmaksi ja miehetkin väsyivät, joten toiset 4 tuntia edettiin noin 25 km. Yhteensä ihan kelpo matka maastossa. Maalissa oltiin ajoissa.

Sijoitus ei kuitenkaan ollut kummoinen, vaikka kilometrit hyvään sijoitukseen olisivatkin teoriassa riittäneet. Virheet tehtiin reitin suunnittelussa. Tässä lajissa reitin suunnittelu on hyvän kunnon lisäksi avainasemassa tavoiteltuun tulokseen pääsemisessä. Sen oppii vain kokemuksen kautta.

Tutustu suunnistuskursseihini täällä

1 vastaus artikkeliin “Suunnistuskokemuksia IV: Rogaining”

  1. Tuo Viron reissu oli hieno! Mulla taitaa olla vielä kisakarttakin tallessa ja siinä reittivalintamme. Katson tarkemmin kun pääsen kartta-arkiston ääreen!

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s